KOTAMO-hanke selvitti, miten sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus toteutuvat suomalaisissa korkeakouluissa ja miten niitä voidaan edistää. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 7.11. ja se on ladattavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: suomeksi ja englanniksi
Etniset vähemmistöt kokevat syrjintää akateemisella uralla
Hankkeen toteuttaman kyselyn mukaan etnisiin vähemmistöihin kuuluva opetus- ja tutkimushenkilöstö koki syrjintää lähes kaksi kertaa useammin kuin ne vastaajat, jotka eivät määritelleet kuuluvansa etniseen vähemmistöön (ks. Taulukko alla). Vastaajilta kysyttiin omista syrjinnän kokemuksista viimeisen kahden vuoden aikana korkeakoulun toimintoihin liittyen.
Syrjinnän kokemukset liittyivät etenkin uralla etenemiseen. Uralla etenemisen ongelmat tulivat esille myös kysymyksessä, joka kysyi vastaajien halusta ja mahdollisuuksista jatkaa akateemisella uralla.
Ammattikorkeakouluissa etniseen vähemmistöön kuuluvista vastaajista 15 prosenttia ja etniseen enemmistöön kuuluvista 8 prosenttia koki, ettei pysty pysty jatkamaan akateemisella urallaan, vaikka haluaisi. Ammattikorkeakouluissa työskentelee muita kuin Suomen kansalaisia ylipäätään hyvin vähän, vain noin 2 prosenttia opetus- ja tutkimushenkilöstöstä.
Yliopistoissa etniseen vähemmistöön kuuluvista vastaajista 21 prosenttia ja etniseen enemmistöön kuuluvista 18 prosenttia koki, ettei pysty pysty jatkamaan akateemisella urallaan, vaikka haluaisi. Suomen yliopistoissa on muihin Pohjoismaihin verrattuna suhteellisen vähän ulkomaista henkilökuntaa. Professoritasolla oli vuonna 2018 ulkomaista henkilökuntaa Suomessa 10 prosenttia, Ruotsissa 24 prosenttia ja Norjassa 30 prosenttia.
Etnisen tasa-arvon toteutumista opetus- ja tutkimushenkilöstön keskuudessa suomalaisissa korkeakouluissa on tutkittu hyvin vähän. Rasismia ja rodullistamista ei ole tutkittu juuri ollenkaan. Olemassa olevasta kirjallisuudesta voit lukea julkaisun sivuilta 37-38.
Sukupuolten tasa-arvossa vielä parannettavaa
Sukupuolten tasa-arvo edistyy akateemisella uralla hitaasti etenkin yliopistoissa. Naisia on suhteellisesti merkittävästi vähemmän ylimmillä uraportailla kuin miehiä. Hankkeen tekemän kyselyn perusteella yliopistoissa työskentelevät naiset myös kokevat miehiä useammin, etteivät pysty jatkamaan akateemisella urallaan, vaikka haluaisivat (20 prosenttia naisista ja 14 prosenttia miehistä). Naiset ovat miehiä useammin myös sellaisissa määräaikaisissa työsuhteissa, joissa ei ole vakinaistamispolkua.
Ammattikorkeakouluissa puolestaan miehet kokivat useammin, etteivät voi jatkaa urallaan, vaikka haluaisivat (12 prosenttia miehistä ja 7 prosenttia naisista). Ammattikorkeakoulut ovat kaiken kaikkiaan naisenemmistöisiä: ammattikorkeakoulujen lehtoreista 62,9 prosenttia ja yliopettajista 51,6 prosenttia on naisia. Toisaalta naisten määrä ammattikorkeakouluissa vaihtelee paljon aloittain ja hankkeen selvityksen mukaan miehet saavat keskimäärin parempaa palkkaa niin lehtoreina kuin yliopettajinakin.
Hankkeen haastatteluissa nostettiin esille lisäksi arjen käytäntöjä,
jotka heikentävät perheen ja uran yhdistämistä ja siten heikentävät tasa-arvoisia mahdollisuuksia edetä uralla korkeakouluissa: esimerkiksi urakehityksen kannalta tärkeille konferenssimatkoille tai after work -tilaisuuksiin on vaikeampi osallistua, jos on lapsia – ja hoiva-
vastuu kotona kasautuu edelleen useammin naiselle.
Selvityksestä ilmenee myös esimerkiksi se, että naisten johtamat tutkimusryhmät olivat sukupuolijakaumaltaan tasapainoisempia tai naispainotteisempia kuin miesten johtamat ryhmät kaikilla tieteenaloilla.
Suositukset tasa-arvon parantamiseksi
KOTAMO-hankkeen loppuraportti esittelee 14 suositusta opetus- ja tutkimushenkilöstön tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden parantamiseksi suomalaisissa korkeakouluissa.
Ensimmäinen suositus on, että opetus- ja kulttuuriministeriö kutsuu koolle ja rahoittaa korkeakoulukentän tasa-arvotyötä tukevan itsenäisen, poikkihallinnollisen yhteistyöryhmän. Ryhmän tehtävä on tukea korkea-
koulujen tasa-arvotyötä tuottamalla, kokoamalla ja jakamalla tietoa hyvistä käytännöistä ja uusimmasta tutkimustiedosta tasa-arvon tilasta Suomessa ja kansainvälisesti, tekemällä toimenpidesuosituksia korkeakouluille sekä järjestämällä seminaareja ja muita tilaisuuksia tasa-arvotyön vahvistamiseksi. Ryhmä koostuu korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajista. Suosituksen idea pohjaa Norjassa toimivaan KIF-komiteaan.
Lue muutkin suositukset KOTAMO:n loppuraportin sivulta 84 alkaen. Suosituksia on niin kansalliselle tasolle, korkeakouluille kuin rahoittajillekin.
Lisätietoa
Selvityksen toteuttivat Demos Helsinki, Innolink, Oxford Research, Includia Leadership, tutkija Inkeri Tanhua ja professori Liisa Husu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien, eli suomalaisten korkeakoulujen henkilöstön, johdon, rahoittajien ja alan järjestöjen kanssa. Hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lataa KOTAMO-hankkeen loppuraportti suomeksi ja englanniksi
Lataa hankkeen tekemän kyselyn raportti
Lue blogiteksti hankkeen kirjallisuuskatsauksesta
Lue lisää hankkeesta opetus- ja kulttuuriminiesteriön sivuilta