Kategoriat
Sukupuolivaikutusten arviointi Suomen tasa-arvouutisia

Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi

Equality Research Helsinki toteutti yhdessä Innolink Research Oy:n ja Akava Works:in kanssa valtiovarainministeriön tilauksesta selvityksen vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutuksista.

Toteutus

Selvitys jakautuu toimeksiannon mukaisesti kahteen erilliseen osuuteen:

  1. Kuluneen vaalikauden etuus- ja veromuutoksien sukupuolivaikutusten
    tarkastelu mikrosimulaatiomallilla. Osion toteutti Akava Works ja siinä kartoitettiin kansalaisiin kohdistuneiden etuus- ja veromuutoksien suoria vaikutuksia miesten ja naisten tuloihin ja tulonjakoon.
  2. Kolmen keskeisen uudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi, jonka toteuttivat Innolink Research ja Equality Research Helsinki. Arvioinnissa hyödynnettiin aikaisempaa tutkimusta ja selvityksen tekohetkellä saatavissa olevia tilastotietoja.

Tulokset

Selvityksen perusteella arvioimme, että perhevapaauudistus tulee todennäköisesti jossain määrin lisäämään ei-synnyttävien vanhempien, yleensä miesten, perhevapaiden käyttöä ja tasoittamaan hieman hoivavastuun jakautumista perheissä. Uudistus tullee välillisesti näkymään lisääntyvänä tasa-arvona työelämässä, kun perhevapaiden käytön sukupuolittuneisuus todennäköisesti vähentyy.

Oppivelvollisuuden laajentamisen arvioimme pääosin parantavan sukupuolten tasa-arvoa. Tulevaisuudessa vähemmän miehiä jää ilman toisen asteen tutkintoa, joten sukupuolten väliset koulutuserot tasoittuvat. Tehostuneen ohjauksen avulla on myös mahdollista lieventää sukupuolen mukaista eriytymistä ammatillisessa koulutuksessa ja lukiolaisten jatko-opintovalinnoissa.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli vahvistaa miesten ja naisten työllisyyttä varsin tasaisesti. Selvityksen mukaan uudistus voi hieman parantaa pitkäaikaistyöttömien miesten tilannetta ja näin kaventaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa.

Tutkijat tarkastelivat mikrosimulointilaskelmalla toimia, joista hallitus on aktiivisesti päättänyt esimerkiksi antamalla hallituksen esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi. Naisten vuositulot ovat muutosten ansiosta keskimäärin 412 euroa suuremmat kuin tilanteessa, jossa muutoksia ei olisi tehty. Miehillä vastaava hyöty on 387 euroa. Naisten keskimääräiset vuositulot ovat siis etuus- ja veromuutosten seurauksena kasvaneet 25 euroa enemmän kuin miesten. Sukupuolten väliset tuloerot siis kaventuivat vaalikaudella, mutta vain lievästi.

Lisätietoa

Lue koko selvitys: Paavola, Juho-Matti; Tanhua, Inkeri; Kotiranta, Sami; Koev, Eugen (2023) Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi: Mikrosimulaatioanalyysi sekä kolmen keskeisen uudistuksen arviointi. Publications of the Ministry of Finance 2023:17. Available at: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-086-0

Kategoriat
Suomen tasa-arvouutisia

Tasa-arvopäivillä 2021 puhuttiin koronakriisistä

Verkossa pidetyillä tasa-arvopäivillä 2021 keskusteltiin koronakriisin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon ja eri ihmisryhmiin. Yksi puhuttavista asioista oli vaikutus sote-alan töihin.

Sote-alaa kuritettiin

TEHY:n puheenjohtaja Millariikka Rytkönen listasi, kuinka korona-aika on kurittanut naisenemmistöistä sote-alaa. Ensimmäinen kohdattu ongelma oli suojainpula. Tämän jälkeen seurasi valmiuslaki, jota käytettiin Rytkösen mukaan hoitajia kohtaan väärin jopa sellaisissa sairaanhoitopiireissä, joissa ei ollut koronapotilaita. Laki mahdollisti muun muassa vuosilomien siirron ja esti irtisanoutumasta ja kieltäytymästä ylitöistä. Kolmanneksi Rytkönen tuo esille sen, että rokotusjärjestyksessä hoitajia ei tarpeeksi priorisoitu. Kuormitus ja väsymys sote-alalla lisääntyi korona-aikana ja hoitajapula on tällä hetkellä suuri.

Rytkönen puhui myös palkkauskartellista, jolla työnantaja esti hoitajien palkkojen nousun. Tasa-arvoon on matkaa. Palkkatasa-arvon lisäksi tulisi saada hoitajien työolot kuntoon.

Vihapuhe lisääntyi – tarvitaan dialogia ja turvaa

Akunna Onwen Good Hair Day:sta totesi, että pandemian aikanan haavoittuvaisten ihmisryhmien haavoittuvuus on lisääntynyt. Pandemia on hänen mukaansa myös muuttanut sitä, miten esimerkiksi mediassa puhutaan maahnamuuttajista ja eri ihmisryhmistä Suomessa. Epäluulon lisääntyminen näkyy esimerkiksi vihapuheena.

Meija Tuominen Vantaan kaupungilta oli samaa mieltä ja jatkoi kertomalla, kuinka on havainnut organisoidun vihan lisääntyneen. Hän toivoi ennen kaikkea hyvää dialogia eri ihmisryhmien välillä. Kuuntelutaitoja tarvitaan, jottemme eriydy liikaa toisitamme. Tuominen kertoi myös Vantaan viestinnästä pandemian aikana: Vantaalla huomattiin, että viestintää tarvitaan monilla kielillä.

Paneelin kolmas puhuja Susanna Viljamaa Transfeminiinit ry:stä oli samoilla linjoilla. Hänkin painotti turvallisuuden huomioimista. Lisäksi hän toi esille esimerkiksi translakiuudistuksen tärkeyden – lain uudistus on jäänyt pandemian jalkoihin, mutta pitää nyt saada eteenpäin.

Tasa-arvopäivät 2021

Tasa-arvopäivillä keskusteltiin pandemian vaikutuksista moniin ihmisryhmiin. Esimerkiksi miehiin ja poikiin, HLBT-ihmisiin ja vammaisiin.

Tasa-arvopäivien ohjelma THL:n verkkosivuilla.

Ilmoittautuminen Tasa-arvopäiville päättyi 1.10.2021. Linkki tapahtuman verkkolähetykseen on lähetetty ilmoittautuneille sähköpostitse. Tapahtuman tallenne lähetetään kaikille ilmoittautuneille, ja se on katsottavissa 14 vuorokautta tilaisuuden jälkeen.

Kategoriat
Suomen tasa-arvouutisia

RESISTIRÉ project delivers its first report on Covid policies and societal responses

According to the report, national COVID-19 policies lack gender mainstreaming. Read more from the project web page or download the Summary Report mapping cycle 1. This report is the first cycle of in-depth research on inequalities caused by COVID-19 policies produced in the RESISTIRÉ project.

During this first research step, the network of 29 national researchers mapped policy and societal responses in the EU27 (excluding Estonia and Malta), Iceland, the UK, Serbia, and Turkey. I am working as a Finnish national researcher in the project.

In their report, national researchers find that many of the responses adopted by countries did not take into account potential risks of exacerbating gendered inequalities and other intersecting vulnerabilities such as gender identity, nationality, sex, social status, and age.

RESISTIRÉ-projektista suomeksi

Lue lisää Eurooppalaisesta tutkimusprojektista suomeksi kirjoittamassani blogitekstissä Korona-ajan kokemuksia kartoitetaan kasainvälisessä tutkimuksessa.