Sukupuolivaikutusten arviointi – Equality Research Helsinki

Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi

Toteutus

Selvitys jakautuu toimeksiannon mukaisesti kahteen erilliseen osuuteen:

Kuluneen vaalikauden etuus- ja veromuutoksien sukupuolivaikutusten
tarkastelu mikrosimulaatiomallilla. Osion toteutti Akava Works ja siinä kartoitettiin kansalaisiin kohdistuneiden etuus- ja veromuutoksien suoria vaikutuksia miesten ja naisten tuloihin ja tulonjakoon.

Kolmen keskeisen uudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi, jonka toteuttivat Innolink Research ja Equality Research Helsinki. Arvioinnissa hyödynnettiin aikaisempaa tutkimusta ja selvityksen tekohetkellä saatavissa olevia tilastotietoja.

Tulokset

Selvityksen perusteella arvioimme, että perhevapaauudistus tulee todennäköisesti jossain määrin lisäämään ei-synnyttävien vanhempien, yleensä miesten, perhevapaiden käyttöä ja tasoittamaan hieman hoivavastuun jakautumista perheissä. Uudistus tullee välillisesti näkymään lisääntyvänä tasa-arvona työelämässä, kun perhevapaiden käytön sukupuolittuneisuus todennäköisesti vähentyy.

Oppivelvollisuuden laajentamisen arvioimme pääosin parantavan sukupuolten tasa-arvoa. Tulevaisuudessa vähemmän miehiä jää ilman toisen asteen tutkintoa, joten sukupuolten väliset koulutuserot tasoittuvat. Tehostuneen ohjauksen avulla on myös mahdollista lieventää sukupuolen mukaista eriytymistä ammatillisessa koulutuksessa ja lukiolaisten jatko-opintovalinnoissa.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli vahvistaa miesten ja naisten työllisyyttä varsin tasaisesti. Selvityksen mukaan uudistus voi hieman parantaa pitkäaikaistyöttömien miesten tilannetta ja näin kaventaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa.

Tutkijat tarkastelivat mikrosimulointilaskelmalla toimia, joista hallitus on aktiivisesti päättänyt esimerkiksi antamalla hallituksen esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi. Naisten vuositulot ovat muutosten ansiosta keskimäärin 412 euroa suuremmat kuin tilanteessa, jossa muutoksia ei olisi tehty. Miehillä vastaava hyöty on 387 euroa. Naisten keskimääräiset vuositulot ovat siis etuus- ja veromuutosten seurauksena kasvaneet 25 euroa enemmän kuin miesten. Sukupuolten väliset tuloerot siis kaventuivat vaalikaudella, mutta vain lievästi.

Lisätietoa

Lue koko selvitys: Paavola, Juho-Matti; Tanhua, Inkeri; Kotiranta, Sami; Koev, Eugen (2023) Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi: Mikrosimulaatioanalyysi sekä kolmen keskeisen uudistuksen arviointi. Publications of the Ministry of Finance 2023:17. Available at: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-086-0

Minkälaisia sukupuolivaikutuksia ilmasto- ja energiapolitiikalla voi olla Suomessa? Lue tänään julkaistu raportti Ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutuksien arviointi!

Raportin julkaisi työ- ja elinkeinoministeriö 16.9.2021: tiedote julkaisusta. Arvioinnin toteutti Oxford Researchin, Equality Research Helsingin ja Gaia Consultingin muodostaman tutkimusryhmä: Juho-Matti Paavola, Amanda Kinnunen, Inkeri Tanhua ja Tuukka Rautiainen.

Ilmastotoimet kohdistuvat miesvaltaisille aloille – naisvaltaiset palvelualat kärsivät

Raportti tarkastelee ilmasto- ja energiastrategian ehdotettujen politiikkatoimien sukupuolivaikutuksia. Arvioinnista on mukana 101 politiikkatoimenpidettä.

Arvioidut ilmastotoimet kohdistuvat pääosin miesvaltaisille aloille, sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja ja vaikuttavat enemmän miesten kulutustottumuksiin. Miesvaltaisilla aloilla (energiantuotanto, rakentaminen, liikenne, teollisuus ja metsätalous) kokonaisvaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen on kuitenkin positiivinen, vaikka varsinkin fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä miesvaltaisia työtehtäviä häviää.

Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset työllisyyteen kohdistuvat naisvaltaisille palvelualoille. Nämä tulisi ottaa laajemmin huomioon ilmastopolitiikassa. Ehdotettujen toimien vaikutus palvelualoihin korostaa kahta asiaa:

1) Ilmastopolitiikan budjetoinnin tulee olla sukupuolitietoista. Myös valtion kokonaisbudjetti tulee suunnitella sukupuolitietoisesti. Esimerkiksi hoivan parempi rahoittaminen voisi tukea sekä vihreää siirtymää että sukupuolten tasa-arvoa.

2) Ilmastotoimista hyötyvien alojen sukupuolisegregaation purkaminen on entistäkin tärkeämpää. Naisten kouluttautuminen ilmastotoimista hyötyville (miesvaltaisille) aloille ja myös palvelualan sisällä energiaan liittyviin tehtäviin tulisi ottaa tavoitteeksi myös ilmasto- ja energiastrategiassa.

Ilmastopolitiikka tarvitsee naisten ja nuorten ääntä

Naiset ja nuoret ovat valmiimpia tekemään ja tukemaan ilmastomyönteisiä päätöksiä. Ehdotetut ilmastotoimet korostavat kuitenkin enemmän miesten osallisuutta ilmastopolitiikassa, sillä ne suuntautuvat pääasiassa miesvaltaisille aloille, vaikuttavat miesten kulutustottumuksiin ja sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja.

Teknisten ratkaisujen rinnalla tulisi korostaa toimenpiteitä, jotka lisäävät naisten ja nuorten osallisuutta ilmastopolitiikassa.

Raportti on osa Suomen ilmasto- ja energiastrategian valmistelua

Valtioneuvosto valmistelee työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista ilmasto- ja energiastrategiaa, joka valmistuu loppuvuodesta. Työ- ja elinkeinoministeriö sisällytti valmistelutyöhön hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti nyt julkaistun ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arvioinnin.

Sukupuolivaikutusten arvioinnissa on mukana 101 ilmastoon ja energiaan liittyvää politiikkatoimenpidettä. Arvioitujen toimenpiteiden lista ei edusta lopullisia ilmasto- ja energiastrategiaan valittavia toimenpiteitä, vaan valmisteluvaiheessa keväällä 2021 mukana olevia alustavia ehdotuksia. Näin ollen arviointi voi vielä vaikuttaa siihen, mitä toimenpiteitä lopulta toteutetaan.