Kategoriat
Sukupuolivaikutusten arviointi Suomen tasa-arvouutisia

Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi

Equality Research Helsinki toteutti yhdessä Innolink Research Oy:n ja Akava Works:in kanssa valtiovarainministeriön tilauksesta selvityksen vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutuksista.

Toteutus

Selvitys jakautuu toimeksiannon mukaisesti kahteen erilliseen osuuteen:

  1. Kuluneen vaalikauden etuus- ja veromuutoksien sukupuolivaikutusten
    tarkastelu mikrosimulaatiomallilla. Osion toteutti Akava Works ja siinä kartoitettiin kansalaisiin kohdistuneiden etuus- ja veromuutoksien suoria vaikutuksia miesten ja naisten tuloihin ja tulonjakoon.
  2. Kolmen keskeisen uudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi, jonka toteuttivat Innolink Research ja Equality Research Helsinki. Arvioinnissa hyödynnettiin aikaisempaa tutkimusta ja selvityksen tekohetkellä saatavissa olevia tilastotietoja.

Tulokset

Selvityksen perusteella arvioimme, että perhevapaauudistus tulee todennäköisesti jossain määrin lisäämään ei-synnyttävien vanhempien, yleensä miesten, perhevapaiden käyttöä ja tasoittamaan hieman hoivavastuun jakautumista perheissä. Uudistus tullee välillisesti näkymään lisääntyvänä tasa-arvona työelämässä, kun perhevapaiden käytön sukupuolittuneisuus todennäköisesti vähentyy.

Oppivelvollisuuden laajentamisen arvioimme pääosin parantavan sukupuolten tasa-arvoa. Tulevaisuudessa vähemmän miehiä jää ilman toisen asteen tutkintoa, joten sukupuolten väliset koulutuserot tasoittuvat. Tehostuneen ohjauksen avulla on myös mahdollista lieventää sukupuolen mukaista eriytymistä ammatillisessa koulutuksessa ja lukiolaisten jatko-opintovalinnoissa.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli vahvistaa miesten ja naisten työllisyyttä varsin tasaisesti. Selvityksen mukaan uudistus voi hieman parantaa pitkäaikaistyöttömien miesten tilannetta ja näin kaventaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa.

Tutkijat tarkastelivat mikrosimulointilaskelmalla toimia, joista hallitus on aktiivisesti päättänyt esimerkiksi antamalla hallituksen esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi. Naisten vuositulot ovat muutosten ansiosta keskimäärin 412 euroa suuremmat kuin tilanteessa, jossa muutoksia ei olisi tehty. Miehillä vastaava hyöty on 387 euroa. Naisten keskimääräiset vuositulot ovat siis etuus- ja veromuutosten seurauksena kasvaneet 25 euroa enemmän kuin miesten. Sukupuolten väliset tuloerot siis kaventuivat vaalikaudella, mutta vain lievästi.

Lisätietoa

Lue koko selvitys: Paavola, Juho-Matti; Tanhua, Inkeri; Kotiranta, Sami; Koev, Eugen (2023) Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi: Mikrosimulaatioanalyysi sekä kolmen keskeisen uudistuksen arviointi. Publications of the Ministry of Finance 2023:17. Available at: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-086-0