Avainsana: sukupuolivaikutusten arviointi

Kategoriat
Metodit Sukupuolivaikutusten arviointi

Selvitys sukupuolitietoisesta budjetoinnista

Equality Research Helsinki toteutti sosiaali- ja terveysministeriön tilauksesta valtionhallinnon sukupuolitietoista budjetointia koskevan selvityksen. Selvitys on maakartoitus, jossa kuvataan sukupuolitietoisen budjetoinnin hyviä käytäntöjä Ruotsissa, Irlannissa ja Espanjassa, sekä arvioidaan, miten näitä käytäntöjä voitaisiin hyödyntää Suomessa. Selvityksen toteuttivat Inkeri Tanhua ja Hinni Aarninsalo. Selvitys julkaistiin 17.6.20205 ja pääset lukemaan selvityksen tästä linkistä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4440-4

Mitä sukupuolitietoinen budjetointi on?

Sukupuolitietoista budjetointia voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Sen tavoitteena on kuitenkin aina osoittaa, kuinka budjetointi vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon, sekä edistää tasa-arvoa budjetoinnin avulla.

Euroopan neuvoston määritelmässä sukupuolitietoisesta budjetoinnista on seuraava:

Sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista budjettiprosessissa. Siihen kuuluu talousarvioiden sukupuoleen perustuva arviointi, sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen kaikilla budjettiprosessin tasoilla sekä tulojen ja menojen uudelleenjärjestely sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. (Euroopan neuvosto 2005)

Sukupuolitietoisen budjetoinnin käytännöt

Sukupuolitietoista budjetointia voidaan tehdä jo valmisteluvaiheessa, päätöksenteossa, toimeenpanossa, raportointivaiheessa sekä tarkastusvaiheessa. Sukupuolitietoista budjetointia voidaan toteuttaa lisäksi monilla eri valtionhallinnon tasoilla, kuten koko valtion budjetin tasolla, yksittäisen ministeriön budjetin osalta tai yksittäisen politiikkatoimen tasolla. Vertailluissa maissa on käytössä laaja kirjo erilaisia käytäntöjä.

Suomessa sukupuolitietoista budjetointia tehdään tällä hetkellä seuraavin tavoin:

Mikrosimuloinnit politiikan tasa-arvovaikutuksista (Ruotsi ja Irlanti)

Sekä Ruotsissa että Irlannissa tuotetaan systemaattisesti sukupuolivaikutusten arviointia mikrosimulointimallien avulla. Mikrosimuloinneilla arvioidaan hallituksen verotukseen ja sosiaalitukiin liittyvien muutosten vaikutusta taloudelliseen tasa-arvoon.

Ruotsissa mikrosimulointi on osa budjetin liitettä 3, joka koskee taloudellista tasa-arvoa. Ruotsin mikrosimulointi muistuttaa Suomessa kahdesti tehtyä analyysia, mutta tuottaa vertailukelpoista tietoa vuosittain.

Irlannissa mikrosimulointeja toteuttavat useat tahot. Taloudellinen ja sosiaalinen tutkimuslaitos ESRI ylläpitää kahta mikrosimulointimallia verotus- ja etuusjärjestelmän sukupuolivaikutusten arvioimiseen. ESRI julkaisee säännölliset mikrosimuloinnit ja niiden analyysit, sekä järjestää vuosittain konferenssin, jossa niistä keskustellaan. Myös Irlannin valtiovarainministeriö toteuttaa vuosittain oman mikrosimuloinnin.

Budjetin osien luokittelu tasa-arvorelevanssin mukaan (Irlanti ja Espanja)

Irlannissa budjetin osien luokittelu (budget tagging) mukaan aloitettiin pilottihankkeessa vuonna 2022. Hankkeessa ministeriöiden piti määritellä kaikille menoerille tavoite ja luokitella menoerät niin, että ne vastasivat joko tasa-arvobudjetoinnin, vihreän budjetoinnin tai hyvinvointibudjetoinnin tavoitteita. Toteutuessaan Irlannin luokittelumalli avaa uusia mahdollisuuksia tuleville vaikutusarvioille. Irlannin luokittelumalli lisäisi myös läpinäkyvyyttä sensuhteen, mitkä asiat ja ryhmät jäävät budjetissa aliedustetuiksi ja mitkä ovat hyvin edustettuina.

Espanjassa ministeriöt luokittelevat budjetin osia (ohjelmia) tasa-arvorelevanssin mukaan samalla kun ne tekevät laajempaa sukupuolivaikutusten arviointia. Tätä arviointia ei kuitenkaan systemaattisesti tehdä kaikkien budjetin osien osalta, vaan se koskee yksittäisiä ohjelmia, jotka ministeriö on katsonut olennaisiksi arvioida. Yhtenä kysymyksenä sukupuolivaikutusten arvioinnissa on kunkin ohjelman odotettu vaikutus sukupuolten tasa-arvoon. Vastausvaihtoehdot ovat positiivinen, neutraali ja negatiivinen.

Suomessakin on tehty budjetin osien luokittelua muun muassa lapsibudjetoinnin osana, jossa on määritelty lapsi-ikäryhmään suoraan kohdistuvia määrärahoja.

Tasa-arvotavoitteiden asettaminen (Ruotsi ja Irlanti)

Tasa-arvotavoitteiden määrittäminen helpottaa sukupuolitietoista budejtointia, koska tavoitteet luovat päämäärän, jota vasten toteutunutta budjetointia voidaan arvioida. Ruotsissa on jo pitkään määritelty tasa-arvotavoitteet samalla tavalla, mikä on tuonut johdonmukaisuutta valtion tasa-arvotyöhön ja myös sukupuolitietoiseen budjetointiin. Ruotsin tasa-arvotavoitteista päätavoite on, että naisilla ja miehillä on yhtäläisesti valtaa muokata yhteiskuntaa ja omaa elämäänsä.

Myös Suomessa on määritelty tasa-arvotavoitteet ylihallituskautisesti, mikä on Suomessa tehty valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa (Valtioneuvosto 2022). Ruotsissa tavoitteet on lisäksi linkitetty 170 indikaattoriin, joita ylläpitää Ruotsin tilastokeskus. Ruotsissa poliittinen sitoutuminen tasa-arvotavoitteisiin on ollut vahvaa useiden peräkkäisten hallitusten aikana.

Irlannin tulosperustaisen budjetoinnin mallissa eri ministeriöt asettavat tavoitteita ja tulosmittareita oman vastuualueensa sisällä. Ministeriöitä ohjeistetaan sisällyttämään myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteita ja -mittareita. Tavoitteet kirjataan osaksi jokavuotista Julkisten palvelujen tarkistetut arviot -dokumenttia eli REV-dokumenttia (The Revised Estimates Volume for the Public Service). Toinen keskeinen tulosperustaisen budjetoinnin dokumentti Irlannin budjettikierrossa on Julkisen palvelun tulosraportti PSPR (Public Service Performance
Report), jossa tarkastellaan, kuinka REVissä asetetut tavoitteet toteutuivat.

Suositukset

Suosituksemme kehittämistyölle ovat seuraavat:

  1. Budjetin sukupuolivaikutuksia arvioidaan säännöllisesti
  2. Parannetaan tasa-arvotiedon saatavuutta
  3. Vahvistetaan tasa-arvoinstituutiota
  4. Selkiytetään tasa-arvotavoitteita
  5. Vahvistetaan sukupuolitietoisen budjetoinnin tukea ja kehitystyötä
  6. Kokeillaan yhdistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä

Lisätietoa

Lue koko selvitys tästä: Sukupuolitietoinen budjetointi valtionhallinnossa: Hyviä käytäntöjä Ruotsista, Irlannista ja Espanjasta

Suomen eri vuosien talousarvioesitykset: https://budjetti.vm.fi Tasa-arvoyhteenveto löytyy kunkin ministeriön pääluokan alta rullaamalla sivua alas

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen seurantasivustolta löytyvät arviointiraportit lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinnista Suomessa

OECD:n raportit sukupuolitietoisesta budjetoinnista: OECD: Gender Budgeting

Sukupuolitietoista budjetointia koskevan seminaarin
materiaalit sisältävät 15 maan raportin sukupuolitietoisen
budjetoinnin käytännöistä: The EU Mutual Learning Programme in Gender Equality – Progress on gender and equality budgeting within the European Union – Sweden 28–29 November 2024

Kategoriat
Sukupuolivaikutusten arviointi Suomen tasa-arvouutisia

Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi

Equality Research Helsinki toteutti yhdessä Innolink Research Oy:n ja Akava Works:in kanssa valtiovarainministeriön tilauksesta selvityksen vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutuksista.

Toteutus

Selvitys jakautuu toimeksiannon mukaisesti kahteen erilliseen osuuteen:

  1. Kuluneen vaalikauden etuus- ja veromuutoksien sukupuolivaikutusten
    tarkastelu mikrosimulaatiomallilla. Osion toteutti Akava Works ja siinä kartoitettiin kansalaisiin kohdistuneiden etuus- ja veromuutoksien suoria vaikutuksia miesten ja naisten tuloihin ja tulonjakoon.
  2. Kolmen keskeisen uudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi, jonka toteuttivat Innolink Research ja Equality Research Helsinki. Arvioinnissa hyödynnettiin aikaisempaa tutkimusta ja selvityksen tekohetkellä saatavissa olevia tilastotietoja.

Tulokset

Selvityksen perusteella arvioimme, että perhevapaauudistus tulee todennäköisesti jossain määrin lisäämään ei-synnyttävien vanhempien, yleensä miesten, perhevapaiden käyttöä ja tasoittamaan hieman hoivavastuun jakautumista perheissä. Uudistus tullee välillisesti näkymään lisääntyvänä tasa-arvona työelämässä, kun perhevapaiden käytön sukupuolittuneisuus todennäköisesti vähentyy.

Oppivelvollisuuden laajentamisen arvioimme pääosin parantavan sukupuolten tasa-arvoa. Tulevaisuudessa vähemmän miehiä jää ilman toisen asteen tutkintoa, joten sukupuolten väliset koulutuserot tasoittuvat. Tehostuneen ohjauksen avulla on myös mahdollista lieventää sukupuolen mukaista eriytymistä ammatillisessa koulutuksessa ja lukiolaisten jatko-opintovalinnoissa.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli vahvistaa miesten ja naisten työllisyyttä varsin tasaisesti. Selvityksen mukaan uudistus voi hieman parantaa pitkäaikaistyöttömien miesten tilannetta ja näin kaventaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa.

Tutkijat tarkastelivat mikrosimulointilaskelmalla toimia, joista hallitus on aktiivisesti päättänyt esimerkiksi antamalla hallituksen esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi. Naisten vuositulot ovat muutosten ansiosta keskimäärin 412 euroa suuremmat kuin tilanteessa, jossa muutoksia ei olisi tehty. Miehillä vastaava hyöty on 387 euroa. Naisten keskimääräiset vuositulot ovat siis etuus- ja veromuutosten seurauksena kasvaneet 25 euroa enemmän kuin miesten. Sukupuolten väliset tuloerot siis kaventuivat vaalikaudella, mutta vain lievästi.

Lisätietoa

Lue koko selvitys: Paavola, Juho-Matti; Tanhua, Inkeri; Kotiranta, Sami; Koev, Eugen (2023) Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi: Mikrosimulaatioanalyysi sekä kolmen keskeisen uudistuksen arviointi. Publications of the Ministry of Finance 2023:17. Available at: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-086-0

Kategoriat
Ilmastonmuutos ja sukupuoli Sukupuolivaikutusten arviointi

Uusi raportti: Suomen ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutukset

Minkälaisia sukupuolivaikutuksia ilmasto- ja energiapolitiikalla voi olla Suomessa? Lue tänään julkaistu raportti Ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutuksien arviointi!

Raportin julkaisi työ- ja elinkeinoministeriö 16.9.2021: tiedote julkaisusta. Arvioinnin toteutti Oxford Researchin, Equality Research Helsingin ja Gaia Consultingin muodostaman tutkimusryhmä: Juho-Matti Paavola, Amanda Kinnunen, Inkeri Tanhua ja Tuukka Rautiainen.

Ilmastotoimet kohdistuvat miesvaltaisille aloille – naisvaltaiset palvelualat kärsivät

Raportti tarkastelee ilmasto- ja energiastrategian ehdotettujen politiikkatoimien sukupuolivaikutuksia. Arvioinnista on mukana 101 politiikkatoimenpidettä.

Arvioidut ilmastotoimet kohdistuvat pääosin miesvaltaisille aloille, sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja ja vaikuttavat enemmän miesten kulutustottumuksiin. Miesvaltaisilla aloilla (energiantuotanto, rakentaminen, liikenne, teollisuus ja metsätalous) kokonaisvaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen on kuitenkin positiivinen, vaikka varsinkin fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä miesvaltaisia työtehtäviä häviää. 

Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset työllisyyteen kohdistuvat naisvaltaisille palvelualoille. Nämä tulisi ottaa laajemmin huomioon ilmastopolitiikassa. Ehdotettujen toimien vaikutus palvelualoihin korostaa kahta asiaa:

1) Ilmastopolitiikan budjetoinnin tulee olla sukupuolitietoista. Myös valtion kokonaisbudjetti tulee suunnitella sukupuolitietoisesti. Esimerkiksi hoivan parempi rahoittaminen voisi tukea sekä vihreää siirtymää että sukupuolten tasa-arvoa.

2) Ilmastotoimista hyötyvien alojen sukupuolisegregaation purkaminen on entistäkin tärkeämpää. Naisten kouluttautuminen ilmastotoimista hyötyville (miesvaltaisille) aloille ja myös palvelualan sisällä energiaan liittyviin tehtäviin tulisi ottaa tavoitteeksi myös ilmasto- ja energiastrategiassa.

Ilmastopolitiikka tarvitsee naisten ja nuorten ääntä

Naiset ja nuoret ovat valmiimpia tekemään ja tukemaan ilmastomyönteisiä päätöksiä. Ehdotetut ilmastotoimet korostavat kuitenkin enemmän miesten osallisuutta ilmastopolitiikassa, sillä ne suuntautuvat pääasiassa miesvaltaisille aloille, vaikuttavat miesten kulutustottumuksiin ja sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja.

Teknisten ratkaisujen rinnalla tulisi korostaa toimenpiteitä, jotka lisäävät naisten ja nuorten osallisuutta ilmastopolitiikassa.

Raportti on osa Suomen ilmasto- ja energiastrategian valmistelua

Valtioneuvosto valmistelee työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista ilmasto- ja energiastrategiaa, joka valmistuu loppuvuodesta. Työ- ja elinkeinoministeriö sisällytti valmistelutyöhön hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti nyt julkaistun ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arvioinnin.

Sukupuolivaikutusten arvioinnissa on mukana 101 ilmastoon ja energiaan liittyvää politiikkatoimenpidettä. Arvioitujen toimenpiteiden lista ei edusta lopullisia ilmasto- ja energiastrategiaan valittavia toimenpiteitä, vaan valmisteluvaiheessa keväällä 2021 mukana olevia alustavia ehdotuksia. Näin ollen arviointi voi vielä vaikuttaa siihen, mitä toimenpiteitä lopulta toteutetaan.