ammattikoulut – Equality Research Helsinki

Ammattikoulussa haastattelemani opiskelijat ja opettajat puhuivat paljon kielitaidosta ja sen merkityksestä koulutusvalintoja tehdessä. Joskus kielitaidosta puhumisen taakse kuitenkin kätkeytyi muutakin, kuten rodullistamista eli henkilön oletettuun rotuun liittyviä käsityksiä. Lue lisää juuri julkaistusta artikkelistani Racialised discourses on migrants and language skills in Finnish vocational education, sekä tästä blogitekstistä!

Puhe kielitaidosta voi kätkeä taakseen rasismia

Puhe kielitaidosta on usein keskiössä, kun puhutaan ”maahanmuuttajien” koulutusvalinnoista. Vaikka kielitaito on hyvin tärkeää, voi puheen taakse käytkeytyä muutakin. Puhe ”maahanmuuttajien kielitaidosta” voi olla rodullistavaa ja sen avulla voidaan esimerkiksi puolustella rasistisia, syrjiviä käytäntöjä (ks. lisää Rosa and Flores 2017: raciolinguistic perspectives).

Rodullistamisella tarkoitetaan sitä, että teemme usein automaattisesti jonkinlaisia oletuksia toisen ihmisen ”rodusta”. Esimerkiksi haastattelemani opiskelijat kategorisoivat toisiaan ”maahanmuuttajiksi” ja ”suomalaisiksi” perustuen toistensa ihonväriin, pukeutumiseen, puhetapaan tai siihen, milloin ja mistä toinen oli muuttanut Suomeen. Näin rodusta ei puhuttu ääneen, mutta rotuun ja etnisyyteen liittyvät seikat kuitenkin vaikuttivat siihen, miten kukin nähtiin. Myös opettajat käyttivät samoja kategorisointeja.

Tämäntyyppinen rodullistaminen on hyvin arkista, eikä sitä useinkaan voi estää, sillä se tapahtuu mielessämme automaattisesti. Tärkeämpää onkin analysoida, miten rodullistaminen esimerkiksi koulussa tapahtuu, kuinka se vaikuttaa, sekä muuttaa syrjintää aiheuttavia käytäntöjä ja oletuksia.

Nejä rodullistavaa diskurssia ammattikoulussa

Identifioin artikkelissa nejä diskurssia kielitaidosta ja maahanmuuttajuudesta. Näistä diskursseista kolme ensimmäistä kannustavat opiskelemaan ammattikoulussa, mutta ovat silti myös omalla tavallaan rodullistavia. Neljäs diskurssi eli puhe erittäin korkean tason kielitaidosta on epäkannustava ja syrjivä.

Ensimmäinen ammatilliseen koulutukseen kannustava diskurssi määrittelee ammatillisen koulutuksen ”maahanmuuttajille sopivana”. Sopivuudelle ei kuitenkaan löydy perusteita näin yleisellä tasolla ja diskurssin negatiivinen puoli on, että lukio ja yliopisto ikään kuin määrittyvät epäsopiviksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että esimerkiksi suomen kieltä olisi helpompi oppia ammattikoulussa kuin lukiossa.

Toinen diskurssi idealisoi ”työteliäitä maahanmuuttajia”. Vaikka tälläinen puhe kuulostaa pinnalta positiiviselta, se kuitenkin sisältää oletuksen siitä, että maahanmuuttajiksi määriteltyjen ihmisten tulee olla erityisen mallikelpoisia saadakseen töitä. Opiskelijoiden kanssa keskusteltaessa kävikin ilmi, että erityinen työteliäisyys liittyy usein tilanteeseen, eikä ole niinkään yksilön ominaisuus.

Kolmannen diskurssin mukaan työllistymiseen tarvitaan ”riittävä suomen kielen taito”. Tämä diskurssi kannustaa oppimaan suomea. Haastattelemallani kone- ja tuotantotekniikan luokalla työssäoppimispaikkojen löytyminen ja työssä pärjääminen myös näyttivät väitteen todeksi. Opettajat olivat ylpeitä siitä, että heidän opiskelijansa osaavat ”ammatilliset taidot”, vaikka kielitaidossa joillain olisikin parantamisen varaa, näin ollen erottaen nämä eri taidot toisistaan.

Hammastekniikan luokalla puhe kielitaidosta oli toisenlaista. Suomen kielen osaamisen standardit kuvattiin toisinaan niin korkeiksi, että niiden oppiminen kuulosti lähes mahdottomalta. Opiskelijat myös kertoivat näkevänsä syrjintää kielitaitopuheen takana.

Mitä uutta tässä on?

Artikkeli tarjoaa esimerkin siitä, kuinka rodullistaminen tapahtuu ammattikoulun arjessa, ja kuinka rodullistava puhe voi ohjata koulutus- ja ammattivalintoja. Aiempaa tutkimusta rodullistavasta puheesta ammattilisessa koulutuksessa on vähän verrattuna peruskoulua ja yliopistoja koskevaan tutkimukseen. Kuitenkin ammattikoulu on erityinen konteksti esimerkiksi siksi, että se linkittyy muita koulutusasteita kiinteämmin työelämään. Tämä artikkeli vahvistaa keskustelua rodullistamisesta nimenomaan ammatillista koulutusta koskevassa kirjallisuudessa.

Diskurssi ammattikoulusta sopivana ja ”realistisena valintana maahanmuuttajille” on tullut esille aiemmassakin tutkimuksessa (ks. esim. Tuuli, Brunila ja Lahelma 2019). Tämä tutkimus tuo kuitenkin esille, että puhe sopivasta valinnasta voi olla harhaanjohtava: osa ammateista, joihin ammattikoulusta valmistutaan, saattaa olla ”suljettuja ammatteja”, joihin maahanmuuttajiksi nähtyjä henkilöitä ei juuri rekrytoida.

Artikkeli tuo esille myös sen, että puhe kielitaidosta voi olla hyvin erilaista eri koulutusohjelmien välillä. Erot liittyvät esimerkiksi eri teollisuudenaloilla oleviin käsityksiin siitä, kenet pitäisi työllistää ensin. Erot liittyvät myös taloudellisiin suhdanteisiin ja yritysten kokoon, sekä siihen, toimitaanko ammatissa yleensä julkisella vai yksityisellä sektorilla.

Käytännön merkitys

Rasismin peittäminen esimerkiksi kielitaidosta puhumisen taakse ei auta ratkaisemaan ongelmaa, vaan pelkästään piilottamaan sen. Kun syrjinnästä ja sen seurauksista voi keskustella esimerkiksi ammatinvalinnan ohjauksessa tai ammattiin opiskellessa, opiskelijat voivat lähteä avoimesti pohtimaan omia ratkaisujaan, eikä heidän tarvitse huomata ajautumistaan umpikujaan vasta valmistumisen jälkeen. Ammattikouluissa tarvitaankin enemmän työkaluja ja pedagogiikkaa rasismista keskusteluun ja anti-rasististen käytäntöjen juurruttamiseen.

Opettajakunnan moninaistumisesta olisi myös hyötyä, sillä näin opiskelijat saisivat paremmin itseään vastaavia esikuvia opettajista. Lisäksi tutkimus tuo esille sen, että pitää löytää lisää keinoja puuttua työpaikoilla tapahtuvaan syrjintään esimerkiksi rekrytoinnissa. Etenkin pienet yritykset saattavat tarvita tässä muita enemmän tukea.

Tutkimuksen toteutus

Haastattelin artikkelia varten hammastekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita ammattikoulussa. Haastateltaviksi valikoitui kummankin aineen osalta yksi luokka, josta haastattelin kaikki haastatteluun haluavat opiskelijat. Haastatelluista hammastekniikan opiskelijoista 9/11 ja kone- ja tuotantotekniikan opiskeljoista 9/12 oli muuttanut Suomeen aikuisena tai teini-iässä. Lisäksi haastattelin samojen aineiden opettajia, yhteensä kolmea opettajaa.

Lisätietoa

Lue tämän blogitekstin pohjana oleva artikkeli kokonaisuudessaan:

Tanhua, Inkeri (2025) Racialised discourses on migrants and language skills in Finnish vocational education. Journal of Vocational Education and Training, published online 2025. https://doi.org/10.1080/13636820.2025.2543591

Tutustu muuhun ammattilisen koulutuksen tutkimukseen rodullistamisesta ja maahanmuuttajuudesta:

Mustonen, Sanna (2021) “I’ll Always Have Black Hair”–Challenging Raciolinguistic Ideologies in Finnish Schools. Nordic Journal of Studies in Educational Policy 7 (3): 159–168. https://doi.org/10.1080/20020317.2021.2000093

Nazir, Mohammed Bilal (2023) Choosing Vocational Courses: Why Twelve British Pakistani Males Selected Vocational Courses at the Age of 16. Journal of Vocational Education and Training, published online 2023. https://doi.org/10.1080/13636820.2023.2248626

Puranen, Pauliina (2025) Vocational Educators Navigating Raciolinguistic Ideologies in Finnish Vocational Education. Journal of Language, Identity and Education, published online 2025. https://doi.org/10.1080/15348458.2025.2539809

Kurki, Tuuli, Kristiina Brunila, and Elina Lahelma (2019) Constituting Immigrant Care Workers Through Gendering and Racialising Practices in Education. Nordic Journal of Migration Research 9 (3): 329. https://doi.org/10.2478/njmr-2019-0009

Tanhua, Inkeri (2023) The gendering of technology education: minority ethnic students’ experiences of a women-dominated vocational dental technology programme. NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research, 31(3), 264–278. https://doi.org/10.1080/08038740.2022.2131908

Tekniikan alojen sukupuolittumista käsittelevä artikkelini julkaistiin joulukuussa 2022 nettiversiona ja 2023 painettuna NORA:ssa (Nordic Journal of Feminist and Gender Research). Artikkeli koskee naisenemmistöistä hammastekniikan alaa ja voit ladata sen kokonaisuudessaan luettavaksi täältä: Tanhua (2023) The Gendering of Technology Education: minority Ethnic Students’ Experiences of a Women-Dominated Vocational Dental Technology Programme.

Onko tekniikalla pakko olla sukupuoli?

Olisi hienoa, jos tekniikkaan liitetyt mielikuvat eivät olisi niin sukupuolittuneita. Tällöin kaikkien olisi helpompi kokea mikä tahansa tekniikan ala itselleen sopivaksi. Ikävä kyllä tekniikalla kuitenkin on sukupuoli, nimenomaan siinä mielessä, että eri tekniikat ja tekniikan alat koetaan maskuliinisiksi tai feminiiniksi.

Monet tutkijat ovat näyttäneet, kuinka tekniikka liitetään miehiin ja maskuliinisuuteen (Cockburn, 1985; Faulkner, 2000; Mellström, 2002; Vehviläinen, 2005; Wajcman, 2010). Marja Vehviläinen (2015) myös muistuttaa, että vaikka tekniikan sukupuolittumista on tutkittu paljon, sen sukupuolittuminen kuitenkin arkikeskustelussa usein kielletään.

Yhtenä esimerkkinä tekniikan sukupuolittumisesta Faulkner (2000, 2001) nostaa esille sen, että usein miellämme teknisen ja sosiaalisen toistensa vastakohtina ja liitämme ensimmäisen enemmän miehiin ja toisen enemmän naisiin. Tämä saattaa johtaa esimerkiksi sen tyyppiseen ajatteluun, että teknistä alaa ei kannata valita, jos on sosiaalisesti lahjakas. Mielleyhtymä on toki hyvin stereotyyppinen; todellisuudessa monissa teknisen alan töissä tarvitaan sosiaalisia taitoja, kuten kykyä toimia tiimissä.

Hammastekniikka on sekä maskuliinista että feminiinistä

Kaikkia tekniikan aloja ei toki pidetä yksinomaan maskuliinisina ja miehiin liittyvinä. Hammastekniikka on yksi hyvä esimerkki tästä. Ala on naisenemmistöinen ja artikkeliani varten haastattelemani alan opiskelijat kuvasivat oppiainetta sekä maskuliinisin että feminiinisin tavoin.

Tärkein hammastekniikan feminiiniseksi määrittelevä diskurssi oli puhua hammastekniikasta tarkkana käsin tehtävänä työnä. Mielikuva tarkasta työstä pienten instrumenttien kanssa oli ollut monille haastatelluille opiskelijoille tärkeä syy hakeutua alalle.

Hammastekniikka vaatii kuitenkin tarkkuuden lisäksi myös voimaa ja siinä käytetään isojakin koneita. Osa työvaiheista on myös sotkuisia. Varsinkin alaa opiskelevat naiset kertoivat, että nämä hammastekniikan puolet olivat tulleet heille koulutuksen aikana yllätyksenä. Heitä ei kuitenkaan haitannut se, että heidän alansa sisälsi näitä maskuliinisinakin pidettyjä työtehtäviä, vaan he olivat ylpeitä myös näiden töiden oppimisesta.

Käytännön merkitys

Vaikka hammastekniikkaa opiskelevat naiset olivat valinneet alan feminiinisten mielikuvien perusteella, he olivat valmiita hyväksymään, että alan työtehtävät eivät täysin vastanneet näitä mielikuvia. Tästä havainnosta voi löytää muutospotentiaalia. Naiset (myös itsensä feminiinisiksi mieltävät naiset) ovat valmiita kaikenlaisiin tekniikan alan töihin, kunhan voivat tutustua työhön ja nähdä sen omalle identiteetilleen sopivana.

Uusia työntekijöitä etsivät työnantajat sekä koulutuksen tarjoajat voivat hyödyntää monenlaisia mielikuvia eri tekniikan aloista. Mielikuvilla voi leikitellä ja monet alat voi näin saada näyttämään sekä maskuliinisilta että feminiinisiltä. Toki samalla on tärkeää tarjota mahdollisimman totuudenmukainen kuva kustakin alasta ja työstä.

On tärkeää huomata, että kaikki tekniikan alat eivät ole miesenemmistöisiä. Naisenemmistöisistäkin teknisistä aloista tulee puhua teknisinä aloina ja ne tulee ottaa huomioon, kun keskustellaan teknisten alojen miehisyydestä ja työelämän sukupuolenmukaisesta eriytymisestä. Tämän huomioiminen voi saada naisetkin pohtimaan myös kaikkia teknisiä aloja mahdollisina vaihtoehtoina.

Mitä uutta tässä on?

Vaikka tekniikan alojen sukupuolittumista on tutkittu 1980-luvulta lähtien paljon, on vieläkin hyvin vähän tutkimusta siitä, kuinka naisenemmistöiset tekniset alat sukupuolittuvat. Lisätutkimusta aiheesta siis tarvitaan! Lisäksi aihetta ei tietääkseni ole ennen tätä artikkelia tutkittu ammatillisen koulutuksen osalta.

Yksi hyvä esimerkki korkeakouluihin kohdistuvasta tutkimuksesta on Andreas Ottemon Göteborgin yliopistossa tekemä väitöskirja. Ottemo huomasi, että kemiantekniikka on usein feminiinisenäkin nähty tasa-ala, jota samalla pidetään opiskelijoiden ja opettajien kesken äärimmäisen teknisenä ja vaikeana alana. Miksi naiset hakeutuvat teknisistä aloista yhdelle vaikeimpana pidetyistä?

Ottemon mukaan etenkin naisia hakeutuu opiskelemana kemiantekniikkaa siksi, että ala yhdistyy heidän mielessään lukion ja yläasteen kemianopintoihin ja laboratoriotyöskentelyyn. Alan teknisyys oli monille opiskelijoille selviynnyt vasta opintojen aikana. He kuitenkin viihtyivät valitsemallaan alalla ja opiskelijakulttuuri oli muodostunut sellaiseksi, että se tuki monenlaisia opiskelijoita. Samoin kuin hammastekniikan opiskelijatkin, opiskelijat olivat viihtyneet teknisellä alalla, vaikka olivatkin sille päätyneet alunperin hieman vajavaisten mielikuvien perusteella.

Toinen artikkelin esiin tuoma uusi asia on intersektionaalinen lähestymistapa. Ammatillisessa koulutuksessa ja etenkin hammastekniikan opinnoissa on paljon Suomeen aikuisena muuttaneita opiskelijoita. Yhteensä haastattelin 11 hammastekniikan opiskelijaa ja heistä 9 oli muuttanut Suomeen aikuisena tai teini-iässä. Maahanmuuttajuus oli siis aihe, jota ei mitenkään voinut jättää artikkelissa huomioimatta.

Maahan muuttaneet opiskelijat olivat erittäin huolissaan työllistymismahdollisuuksistaan. Sukupuolittuneiden mielikuvien ohjaamana he olivat ikään kuin joutuneet harhaanjohdetuiksi; he olivat hakeutuneet alalle, jolla maahan muuttaneiden työllistyminen on ainakin tämän luokan haastattelujen perusteella vaikeaa. Seuraukset ovatkin mahdollisesti tälle ryhmälle ihan muuta kuin työllistyminen pienipalkkaiselle naisenemmistöiselle alalle.

Tutkimuksen toteutus

Haastattelin artikkelia varten hammastekniikan opiskelijoita. Haastateltaviksi valikoitui yksi peruskoulupohjaisessa koulutuksessa hammastekniikkaa opiskeleva luokka. Luokan kahdestatoista opiskelijasta yksitoista osallistui haastatteluihin. Haastatelluista opiskelijoista 8 oli naisia ja 3 miehiä.

Haastateltavista 9 oli muuttanut Suomeen aikuisena tai teini-iässä. Ammatillisessa koulutuksessa on tyypillisesti enemmän maahanmuuttaneita opiskelijoita kuin muilla koulutusasteilla, mutta hammastekniikan opikelijoissa on silti ammattillisen koulutuksen sisälläkin poikkeuksellisen paljon maahan muuttaneita opiskelijoita.

Haastattelujen analysointimeneltemänä oli diskurssianalyysi. Haastattelut toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston SEGLI-hankketta, jossa selvitettiin syitä työelämän ja koulutuksen sukupuolenmukaiseen jakautumiseen. Artikkelin on tarkoitus tulla osaksi Hanken Svenska Handelshögskolanissa valmistelemaani väitöskirjaa. Väitöskirjatutkimustani ovat tukeneet Marcus Wallenbergin säätiö ja Liikesivistysrahasto.

Lisätietoa

Lue tämän blogitekstin pohjana oleva artikkeli kokonaisuudessaan täältä: Tanhua (2023) The Gendering of Technology Education: minority Ethnic Students’ Experiences of a Women-Dominated Vocational Dental Technology Programme

Lue Wendy Faulknerin (2000) artikkeli Dualisms, Hierarchies and Gender in Engineering vastakkainasetteluista ajattelussamme TAI lainaa kirjastosta/e-kirjana Tieto, tiede ja sukupuoli (2015), jossa Marja Vehviläinen jäsentää kappaleessa ”Teknologian miehisten käytäntöjen jäljillä: teknologian sukupuolen tutkimuksesta” kansainvälistä kirjallisuutta sujuvasti suomeksi

Tutustu uudehkoon pohjoismaiseen tutkimukseen

Andreas Ottemon (2015) Göteborgin yliopistossa tekemä väitöskirja Kön, Kropp, Begär Och Teknik: Passion Och Instrumentalitet På Två Tekniska Högskoleprogram [Gender, Body, Desire, and Technology: Passion and Instrumentality in Two Technical University Programs]

Julia Orupabon (2018) artikkeli Cultural stereotypes and professional self-socialisation in the transition from education to work analysoi tietotekniikan, biolääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden kokemuksia Norjassa

Hyödynnä hankkeiden tuottamia hyviä käytäntöjä

Ota käyttöön NAU-hankkeen laatimia tekniikan alan tasa-arvon edistämisen keinoja, sekä lue blogeja ja uratarinoita tekniikan alalta

Seuraa terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hanketta Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään ja lue hankkeen blogiteksti Jokaisella työpaikalla tulisi olla käytössä keinoja sukupuolen mukaisen eriytymisen purkamiseksi

Lue SEGLI-hankkeen (2016-2019) julkaisut Miksi sukupuoli vaikuttaa a l a v a l i n t a a n ? ja Koulutusvalintoihin vaikuttaneet syyt kahdella erilaisella teknisellä alalla, sekä selaa hankkeen oppilaitosten kanssa kehittämiä käytäntöjä segregaation purkamiseksi