Tekniikan alojen sukupuolittumista käsittelevä artikkelini julkaistiin joulukuussa 2022 nettiversiona ja 2023 painettuna NORA:ssa (Nordic Journal of Feminist and Gender Research). Artikkeli koskee naisenemmistöistä hammastekniikan alaa ja voit ladata sen kokonaisuudessaan luettavaksi täältä: Tanhua (2023) The Gendering of Technology Education: minority Ethnic Students’ Experiences of a Women-Dominated Vocational Dental Technology Programme.
Onko tekniikalla pakko olla sukupuoli?
Olisi hienoa, jos tekniikkaan liitetyt mielikuvat eivät olisi niin sukupuolittuneita. Tällöin kaikkien olisi helpompi kokea mikä tahansa tekniikan ala itselleen sopivaksi. Ikävä kyllä tekniikalla kuitenkin on sukupuoli, nimenomaan siinä mielessä, että eri tekniikat ja tekniikan alat koetaan maskuliinisiksi tai feminiiniksi.
Monet tutkijat ovat näyttäneet, kuinka tekniikka liitetään miehiin ja maskuliinisuuteen (Cockburn, 1985; Faulkner, 2000; Mellström, 2002; Vehviläinen, 2005; Wajcman, 2010). Marja Vehviläinen (2015) myös muistuttaa, että vaikka tekniikan sukupuolittumista on tutkittu paljon, sen sukupuolittuminen kuitenkin arkikeskustelussa usein kielletään.
Yhtenä esimerkkinä tekniikan sukupuolittumisesta Faulkner (2000, 2001) nostaa esille sen, että usein miellämme teknisen ja sosiaalisen toistensa vastakohtina ja liitämme ensimmäisen enemmän miehiin ja toisen enemmän naisiin. Tämä saattaa johtaa esimerkiksi sen tyyppiseen ajatteluun, että teknistä alaa ei kannata valita, jos on sosiaalisesti lahjakas. Mielleyhtymä on toki hyvin stereotyyppinen; todellisuudessa monissa teknisen alan töissä tarvitaan sosiaalisia taitoja, kuten kykyä toimia tiimissä.
Hammastekniikka on sekä maskuliinista että feminiinistä
Kaikkia tekniikan aloja ei toki pidetä yksinomaan maskuliinisina ja miehiin liittyvinä. Hammastekniikka on yksi hyvä esimerkki tästä. Ala on naisenemmistöinen ja artikkeliani varten haastattelemani alan opiskelijat kuvasivat oppiainetta sekä maskuliinisin että feminiinisin tavoin.
Tärkein hammastekniikan feminiiniseksi määrittelevä diskurssi oli puhua hammastekniikasta tarkkana käsin tehtävänä työnä. Mielikuva tarkasta työstä pienten instrumenttien kanssa oli ollut monille haastatelluille opiskelijoille tärkeä syy hakeutua alalle.
Hammastekniikka vaatii kuitenkin tarkkuuden lisäksi myös voimaa ja siinä käytetään isojakin koneita. Osa työvaiheista on myös sotkuisia. Varsinkin alaa opiskelevat naiset kertoivat, että nämä hammastekniikan puolet olivat tulleet heille koulutuksen aikana yllätyksenä. Heitä ei kuitenkaan haitannut se, että heidän alansa sisälsi näitä maskuliinisinakin pidettyjä työtehtäviä, vaan he olivat ylpeitä myös näiden töiden oppimisesta.
Käytännön merkitys
Vaikka hammastekniikkaa opiskelevat naiset olivat valinneet alan feminiinisten mielikuvien perusteella, he olivat valmiita hyväksymään, että alan työtehtävät eivät täysin vastanneet näitä mielikuvia. Tästä havainnosta voi löytää muutospotentiaalia. Naiset (myös itsensä feminiinisiksi mieltävät naiset) ovat valmiita kaikenlaisiin tekniikan alan töihin, kunhan voivat tutustua työhön ja nähdä sen omalle identiteetilleen sopivana.
Uusia työntekijöitä etsivät työnantajat sekä koulutuksen tarjoajat voivat hyödyntää monenlaisia mielikuvia eri tekniikan aloista. Mielikuvilla voi leikitellä ja monet alat voi näin saada näyttämään sekä maskuliinisilta että feminiinisiltä. Toki samalla on tärkeää tarjota mahdollisimman totuudenmukainen kuva kustakin alasta ja työstä.
On tärkeää huomata, että kaikki tekniikan alat eivät ole miesenemmistöisiä. Naisenemmistöisistäkin teknisistä aloista tulee puhua teknisinä aloina ja ne tulee ottaa huomioon, kun keskustellaan teknisten alojen miehisyydestä ja työelämän sukupuolenmukaisesta eriytymisestä. Tämän huomioiminen voi saada naisetkin pohtimaan myös kaikkia teknisiä aloja mahdollisina vaihtoehtoina.
Mitä uutta tässä on?
Vaikka tekniikan alojen sukupuolittumista on tutkittu 1980-luvulta lähtien paljon, on vieläkin hyvin vähän tutkimusta siitä, kuinka naisenemmistöiset tekniset alat sukupuolittuvat. Lisätutkimusta aiheesta siis tarvitaan! Lisäksi aihetta ei tietääkseni ole ennen tätä artikkelia tutkittu ammatillisen koulutuksen osalta.
Yksi hyvä esimerkki korkeakouluihin kohdistuvasta tutkimuksesta on Andreas Ottemon Göteborgin yliopistossa tekemä väitöskirja. Ottemo huomasi, että kemiantekniikka on usein feminiinisenäkin nähty tasa-ala, jota samalla pidetään opiskelijoiden ja opettajien kesken äärimmäisen teknisenä ja vaikeana alana. Miksi naiset hakeutuvat teknisistä aloista yhdelle vaikeimpana pidetyistä?
Ottemon mukaan etenkin naisia hakeutuu opiskelemana kemiantekniikkaa siksi, että ala yhdistyy heidän mielessään lukion ja yläasteen kemianopintoihin ja laboratoriotyöskentelyyn. Alan teknisyys oli monille opiskelijoille selviynnyt vasta opintojen aikana. He kuitenkin viihtyivät valitsemallaan alalla ja opiskelijakulttuuri oli muodostunut sellaiseksi, että se tuki monenlaisia opiskelijoita. Samoin kuin hammastekniikan opiskelijatkin, opiskelijat olivat viihtyneet teknisellä alalla, vaikka olivatkin sille päätyneet alunperin hieman vajavaisten mielikuvien perusteella.
Toinen artikkelin esiin tuoma uusi asia on intersektionaalinen lähestymistapa. Ammatillisessa koulutuksessa ja etenkin hammastekniikan opinnoissa on paljon Suomeen aikuisena muuttaneita opiskelijoita. Yhteensä haastattelin 11 hammastekniikan opiskelijaa ja heistä 9 oli muuttanut Suomeen aikuisena tai teini-iässä. Maahanmuuttajuus oli siis aihe, jota ei mitenkään voinut jättää artikkelissa huomioimatta.
Maahan muuttaneet opiskelijat olivat erittäin huolissaan työllistymismahdollisuuksistaan. Sukupuolittuneiden mielikuvien ohjaamana he olivat ikään kuin joutuneet harhaanjohdetuiksi; he olivat hakeutuneet alalle, jolla maahan muuttaneiden työllistyminen on ainakin tämän luokan haastattelujen perusteella vaikeaa. Seuraukset ovatkin mahdollisesti tälle ryhmälle ihan muuta kuin työllistyminen pienipalkkaiselle naisenemmistöiselle alalle.
Tutkimuksen toteutus
Haastattelin artikkelia varten hammastekniikan opiskelijoita. Haastateltaviksi valikoitui yksi peruskoulupohjaisessa koulutuksessa hammastekniikkaa opiskeleva luokka. Luokan kahdestatoista opiskelijasta yksitoista osallistui haastatteluihin. Haastatelluista opiskelijoista 8 oli naisia ja 3 miehiä.
Haastateltavista 9 oli muuttanut Suomeen aikuisena tai teini-iässä. Ammatillisessa koulutuksessa on tyypillisesti enemmän maahanmuuttaneita opiskelijoita kuin muilla koulutusasteilla, mutta hammastekniikan opikelijoissa on silti ammattillisen koulutuksen sisälläkin poikkeuksellisen paljon maahan muuttaneita opiskelijoita.
Haastattelujen analysointimeneltemänä oli diskurssianalyysi. Haastattelut toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston SEGLI-hankketta, jossa selvitettiin syitä työelämän ja koulutuksen sukupuolenmukaiseen jakautumiseen. Artikkelin on tarkoitus tulla osaksi Hanken Svenska Handelshögskolanissa valmistelemaani väitöskirjaa. Väitöskirjatutkimustani ovat tukeneet Marcus Wallenbergin säätiö ja Liikesivistysrahasto.
Lisätietoa
Lue tämän blogitekstin pohjana oleva artikkeli kokonaisuudessaan täältä: Tanhua (2023) The Gendering of Technology Education: minority Ethnic Students’ Experiences of a Women-Dominated Vocational Dental Technology Programme
Lue Wendy Faulknerin (2000) artikkeli Dualisms, Hierarchies and Gender in Engineering vastakkainasetteluista ajattelussamme TAI lainaa kirjastosta/e-kirjana Tieto, tiede ja sukupuoli (2015), jossa Marja Vehviläinen jäsentää kappaleessa ”Teknologian miehisten käytäntöjen jäljillä: teknologian sukupuolen tutkimuksesta” kansainvälistä kirjallisuutta sujuvasti suomeksi
Tutustu uudehkoon pohjoismaiseen tutkimukseen
Andreas Ottemon (2015) Göteborgin yliopistossa tekemä väitöskirja Kön, Kropp, Begär Och Teknik: Passion Och Instrumentalitet På Två Tekniska Högskoleprogram [Gender, Body, Desire, and Technology: Passion and Instrumentality in Two Technical University Programs]
Julia Orupabon (2018) artikkeli Cultural stereotypes and professional self-socialisation in the transition from education to work analysoi tietotekniikan, biolääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden kokemuksia Norjassa
Hyödynnä hankkeiden tuottamia hyviä käytäntöjä
Ota käyttöön NAU-hankkeen laatimia tekniikan alan tasa-arvon edistämisen keinoja, sekä lue blogeja ja uratarinoita tekniikan alalta
Seuraa terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hanketta Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään ja lue hankkeen blogiteksti Jokaisella työpaikalla tulisi olla käytössä keinoja sukupuolen mukaisen eriytymisen purkamiseksi
Lue SEGLI-hankkeen (2016-2019) julkaisut Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintaan? ja Koulutusvalintoihin vaikuttaneet syyt kahdella erilaisella teknisellä alalla, sekä selaa hankkeen oppilaitosten kanssa kehittämiä käytäntöjä segregaation purkamiseksi