Equality Research Helsinki toteutti sosiaali- ja terveysministeriön tilauksesta valtionhallinnon sukupuolitietoista budjetointia koskevan selvityksen. Selvitys on maakartoitus, jossa kuvataan sukupuolitietoisen budjetoinnin hyviä käytäntöjä Ruotsissa, Irlannissa ja Espanjassa, sekä arvioidaan, miten näitä käytäntöjä voitaisiin hyödyntää Suomessa. Selvityksen toteuttivat Inkeri Tanhua ja Hinni Aarninsalo. Selvitys julkaistiin 17.6.20205 ja pääset lukemaan selvityksen tästä linkistä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4440-4
Mitä sukupuolitietoinen budjetointi on?
Sukupuolitietoista budjetointia voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Sen tavoitteena on kuitenkin aina osoittaa, kuinka budjetointi vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon, sekä edistää tasa-arvoa budjetoinnin avulla.
Euroopan neuvoston määritelmässä sukupuolitietoisesta budjetoinnista on seuraava:
Sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista budjettiprosessissa. Siihen kuuluu talousarvioiden sukupuoleen perustuva arviointi, sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen kaikilla budjettiprosessin tasoilla sekä tulojen ja menojen uudelleenjärjestely sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. (Euroopan neuvosto 2005)
Sukupuolitietoisen budjetoinnin käytännöt
Sukupuolitietoista budjetointia voidaan tehdä jo valmisteluvaiheessa, päätöksenteossa, toimeenpanossa, raportointivaiheessa sekä tarkastusvaiheessa. Sukupuolitietoista budjetointia voidaan toteuttaa lisäksi monilla eri valtionhallinnon tasoilla, kuten koko valtion budjetin tasolla, yksittäisen ministeriön budjetin osalta tai yksittäisen politiikkatoimen tasolla. Vertailluissa maissa on käytössä laaja kirjo erilaisia käytäntöjä.
Suomessa sukupuolitietoista budjetointia tehdään tällä hetkellä seuraavin tavoin:
- Talousarvion tasa-arvoyhteenvedot, ks. talousarvioesitykset: https://budjetti.vm.fi (rullaa alas pääluokkaperusteista kunkin ministeriön kohdalla)
- Tasa-arvonäkökulma osana tulosohjausta
- Lakiesitysten sukupuolivaikutusten ar viointi
- Laajemmat budjettimuutosten sukupuolivaikutusten arvioinnit, sis. mikrosimuloinnin, ks. Tasa-arvoa talousarvioon –hanke 2018 ja Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi
Mikrosimuloinnit politiikan tasa-arvovaikutuksista (Ruotsi ja Irlanti)
Sekä Ruotsissa että Irlannissa tuotetaan systemaattisesti sukupuolivaikutusten arviointia mikrosimulointimallien avulla. Mikrosimuloinneilla arvioidaan hallituksen verotukseen ja sosiaalitukiin liittyvien muutosten vaikutusta taloudelliseen tasa-arvoon.
Ruotsissa mikrosimulointi on osa budjetin liitettä 3, joka koskee taloudellista tasa-arvoa. Ruotsin mikrosimulointi muistuttaa Suomessa kahdesti tehtyä analyysia, mutta tuottaa vertailukelpoista tietoa vuosittain.
Irlannissa mikrosimulointeja toteuttavat useat tahot. Taloudellinen ja sosiaalinen tutkimuslaitos ESRI ylläpitää kahta mikrosimulointimallia verotus- ja etuusjärjestelmän sukupuolivaikutusten arvioimiseen. ESRI julkaisee säännölliset mikrosimuloinnit ja niiden analyysit, sekä järjestää vuosittain konferenssin, jossa niistä keskustellaan. Myös Irlannin valtiovarainministeriö toteuttaa vuosittain oman mikrosimuloinnin.
Budjetin osien luokittelu tasa-arvorelevanssin mukaan (Irlanti ja Espanja)
Irlannissa budjetin osien luokittelu (budget tagging) mukaan aloitettiin pilottihankkeessa vuonna 2022. Hankkeessa ministeriöiden piti määritellä kaikille menoerille tavoite ja luokitella menoerät niin, että ne vastasivat joko tasa-arvobudjetoinnin, vihreän budjetoinnin tai hyvinvointibudjetoinnin tavoitteita. Toteutuessaan Irlannin luokittelumalli avaa uusia mahdollisuuksia tuleville vaikutusarvioille. Irlannin luokittelumalli lisäisi myös läpinäkyvyyttä sensuhteen, mitkä asiat ja ryhmät jäävät budjetissa aliedustetuiksi ja mitkä ovat hyvin edustettuina.
Espanjassa ministeriöt luokittelevat budjetin osia (ohjelmia) tasa-arvorelevanssin mukaan samalla kun ne tekevät laajempaa sukupuolivaikutusten arviointia. Tätä arviointia ei kuitenkaan systemaattisesti tehdä kaikkien budjetin osien osalta, vaan se koskee yksittäisiä ohjelmia, jotka ministeriö on katsonut olennaisiksi arvioida. Yhtenä kysymyksenä sukupuolivaikutusten arvioinnissa on kunkin ohjelman odotettu vaikutus sukupuolten tasa-arvoon. Vastausvaihtoehdot ovat positiivinen, neutraali ja negatiivinen.
Suomessakin on tehty budjetin osien luokittelua muun muassa lapsibudjetoinnin osana, jossa on määritelty lapsi-ikäryhmään suoraan kohdistuvia määrärahoja.
Tasa-arvotavoitteiden asettaminen (Ruotsi ja Irlanti)
Tasa-arvotavoitteiden määrittäminen helpottaa sukupuolitietoista budejtointia, koska tavoitteet luovat päämäärän, jota vasten toteutunutta budjetointia voidaan arvioida. Ruotsissa on jo pitkään määritelty tasa-arvotavoitteet samalla tavalla, mikä on tuonut johdonmukaisuutta valtion tasa-arvotyöhön ja myös sukupuolitietoiseen budjetointiin. Ruotsin tasa-arvotavoitteista päätavoite on, että naisilla ja miehillä on yhtäläisesti valtaa muokata yhteiskuntaa ja omaa elämäänsä.
Myös Suomessa on määritelty tasa-arvotavoitteet ylihallituskautisesti, mikä on Suomessa tehty valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa (Valtioneuvosto 2022). Ruotsissa tavoitteet on lisäksi linkitetty 170 indikaattoriin, joita ylläpitää Ruotsin tilastokeskus. Ruotsissa poliittinen sitoutuminen tasa-arvotavoitteisiin on ollut vahvaa useiden peräkkäisten hallitusten aikana.
Irlannin tulosperustaisen budjetoinnin mallissa eri ministeriöt asettavat tavoitteita ja tulosmittareita oman vastuualueensa sisällä. Ministeriöitä ohjeistetaan sisällyttämään myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteita ja -mittareita. Tavoitteet kirjataan osaksi jokavuotista Julkisten palvelujen tarkistetut arviot -dokumenttia eli REV-dokumenttia (The Revised Estimates Volume for the Public Service). Toinen keskeinen tulosperustaisen budjetoinnin dokumentti Irlannin budjettikierrossa on Julkisen palvelun tulosraportti PSPR (Public Service Performance
Report), jossa tarkastellaan, kuinka REVissä asetetut tavoitteet toteutuivat.
Suositukset
Suosituksemme kehittämistyölle ovat seuraavat:
- Budjetin sukupuolivaikutuksia arvioidaan säännöllisesti
- Parannetaan tasa-arvotiedon saatavuutta
- Vahvistetaan tasa-arvoinstituutiota
- Selkiytetään tasa-arvotavoitteita
- Vahvistetaan sukupuolitietoisen budjetoinnin tukea ja kehitystyötä
- Kokeillaan yhdistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä
Lisätietoa
Lue koko selvitys tästä: Sukupuolitietoinen budjetointi valtionhallinnossa: Hyviä käytäntöjä Ruotsista, Irlannista ja Espanjasta
Suomen eri vuosien talousarvioesitykset: https://budjetti.vm.fi Tasa-arvoyhteenveto löytyy kunkin ministeriön pääluokan alta rullaamalla sivua alas
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen seurantasivustolta löytyvät arviointiraportit lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinnista Suomessa
OECD:n raportit sukupuolitietoisesta budjetoinnista: OECD: Gender Budgeting
Sukupuolitietoista budjetointia koskevan seminaarin
materiaalit sisältävät 15 maan raportin sukupuolitietoisen
budjetoinnin käytännöistä: The EU Mutual Learning Programme in Gender Equality – Progress on gender and equality budgeting within the European Union – Sweden 28–29 November 2024