Ammatillinen segregaatio, eli se, että eri ryhmät työskentelevät eri aloilla ja ammateissa, on Suomessa vahvaa. Väitöskirjatutkimukseni näyttää, kuinka sukupuolittuneet ja rodullistetut stereotyyppiset oletukset ylläpitävät segregaatiota ammatillisessa koulutuksessa.
Sitkeät stereotypiat vaikuttavat yhä siihen, kuka tekee mitäkin töitä Suomessa
Esimerkiksi sukupuolen mukaista segregaatiota seurataan Suomessa tarkasti ja se on edelleen vahvaa. Viime aikoina esillä ollut tutkimus on selittänyt sukupuolen mukaisen segregaation uusiutumista esimerkiksi erilaisilla kiinnostuksen kohteilla ja pystyvyyskokemuksilla.
Tanhuan väitöstutkimus näyttää, miten stereotyyppiset oletukset tuottavat segregaatiota. Ne vaikuttavat myös kiinnostuksen syntymisen taustalla.
”Esimerkiksi tekniikan aloihin liitetyt mielikuvat ovat sukupuolittuneita, mikä vaikuttaa siihen, kuka näistä aloista kiinnostuu ja kuinka häneen alalla suhtaudutaan”, Tanhua selventää.
Vaikka stereotypiat ovat sitkeitä, tietyn ammatin tai tehtävän sukupuolistereotypiat voivat muuttua.
”Naisilla ei siis ole sisäsyntyistä kiinnostuksen puutetta tehdä maskuliinisina nähtyjä työtehtäviä, vaan halu toimia näissä tehtävissä riippuu tilanteesta ja siitä, miten heihin työssä suhtaudutaan”, kiteyttää Tanhua.
Tutkimuksessa puhutaan myös trans- ja muunsukupuolisista opiskelijoista. Tanhuan mukaan on tärkeää käsitellä muitakin sukupuoleen perustuvia jakoja, kuin jakoa naisten ja miesten välillä. Esimerkki segregaatiosta trans- ja muunsukupuolisten kohdalla on, että he usein välttävät miesenemmistöisiä aloja.
”Trans- ja muunsukupuolisten opiskelijoiden kokemuksia leimaa tunnistamatta jääminen, eli heitä ei aina tunnisteta ja arvosteta omana itsenään”, Tanhua kertoo.
Tämä vaikuttaa myös ammatinvalintaan ja opiskeluun, sillä ne tilanteet, joissa kohtaa arvostusta omana itsenään, muodostuvat hyvin tärkeiksi.
Myös maahanmuuttajiin liitetyt mielikuvat ovat täynnä stereotypioita. Tanhua tuo esiin, että yksi esimerkki stereotyyppisestä yleistyksestä on väite siitä, että ammattikoulu sopii maahanmuuttajille.
”Näiden tavallaan positiivisten diskurssien negatiivinen puoli on, että lukio ja yliopisto ikään kuin määrittyvät epäsopiviksi. Käsitykset siitä, ketä pidetään maahanmuuttajana, heijastavat myös rodullistamista, ja syrjintä voi kätkeytyä kielitaitoa korostavan puheen taakse”, Tanhua lisää.
Voit lukea lehdistötiedotteen myös englanniksi ja ruotsiksi.
Väitös pidetään Hankenilla ja etänä
Inkeri Tanhua väittelee 22.5.2026, Kauppakorkeakoulu Hanken, Arkadiankatu 22, Helsinki. Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä:
https://go.hanken.fi/defence-tanhua
Vastaväittäjä: Professori Sara Louise Muhr, Copenhagen Business School
Kustos: Professori Janne Tienari, Kauppakorkeakoulu Hanken
Lue lisää väitöskirjasta suomeksi
Kirjoitin väitöskirjasta suomeksi blogitekstin Ami-säätiölle, joka on yksi väitöskirjani rahoittajista. Ami-säätiön blogin voi lukea täältä: https://ami.fi/uutiset/vaitostutkimus-ammatillisen-segregaation-uusiutumisesta/
Olen kirjoittanut kahdesta väitöskirjani artikkelista suomenkieliset blogitekstit, ja kirjoitan kolmannestakin pian väitöksen jälkeen. Blogitekstit löytää seuraavasti:
Artikkelin 1 blogi: Tekniikan alat sukupuolittuvat uusin tavoin
Artikkelin 3 blogi: Miksi puhe kielitaidosta voi rodullistaa?
Väitöskirjan ja alkuperäiset artikkelit löytää täältä
Väitöskirja on ns. artikkeliväitöskirja, eli se koostuu väitöskirjan esittelevästä johdantoesseestä, sekä kolmesta tutkimusartikkelista. Kaikki artikkelit on nyt julkaistu ja ne löytyvät myös suoraan ne julkaisseista lehdistä.
Väitöskirjan johdantoesseen, sekä sen julkaisun aikaan julkaistut artikkelit voi lukea täältä: Tanhua (2025) (Re)producing occupational segregation: Discourses and experiences of exclusion in vocational education, Doctoral dissertation, Hanken School of Economics
Artikkelin 1 tekniikan alojen sukupuolittumisesta voit lukea myös täältä: Tanhua (2023) The gendering of technology education: minority ethnic students’ experiences of a women-dominated vocational dental technology programme, NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research, 31:3, 264–278.
Artikkelin 2 trans- ja muunsukupuolisten opiskelijoiden kokemuksista voit lukea täältä: Tanhua (2026) Trans and nonbinary students’ experiences of unrecognition: What can teacher allies do better? Organization, 00:00, 1–22.
Artikkelin 3 rodullistavista diskursseista voit lukea täältä: Tanhua (2025) Racialised discourses on migrants and language skills in Finnish vocational education, Journal of Vocational Education & Training, 00:00, 1–18.