rodullistaminen – Equality Research Helsinki

Ammatillinen segregaatio, eli se, että eri ryhmät työskentelevät eri aloilla ja ammateissa, on Suomessa vahvaa. Väitöskirjatutkimukseni näyttää, kuinka sukupuolittuneet ja rodullistetut stereotyyppiset oletukset ylläpitävät segregaatiota ammatillisessa koulutuksessa.

Sitkeät stereotypiat vaikuttavat yhä siihen, kuka tekee mitäkin töitä Suomessa

Esimerkiksi sukupuolen mukaista segregaatiota seurataan Suomessa tarkasti ja se on edelleen vahvaa. Viime aikoina esillä ollut tutkimus on selittänyt sukupuolen mukaisen segregaation uusiutumista esimerkiksi erilaisilla kiinnostuksen kohteilla ja pystyvyyskokemuksilla.

Tanhuan väitöstutkimus näyttää, miten stereotyyppiset oletukset tuottavat segregaatiota. Ne vaikuttavat myös kiinnostuksen syntymisen taustalla.

”Esimerkiksi tekniikan aloihin liitetyt mielikuvat ovat sukupuolittuneita, mikä vaikuttaa siihen, kuka näistä aloista kiinnostuu ja kuinka häneen alalla suhtaudutaan”, Tanhua selventää.

Vaikka stereotypiat ovat sitkeitä, tietyn ammatin tai tehtävän sukupuolistereotypiat voivat muuttua.

”Naisilla ei siis ole sisäsyntyistä kiinnostuksen puutetta tehdä maskuliinisina nähtyjä työtehtäviä, vaan halu toimia näissä tehtävissä riippuu tilanteesta ja siitä, miten heihin työssä suhtaudutaan”, kiteyttää Tanhua.

Tutkimuksessa puhutaan myös trans- ja muunsukupuolisista opiskelijoista. Tanhuan mukaan on tärkeää käsitellä muitakin sukupuoleen perustuvia jakoja, kuin jakoa naisten ja miesten välillä. Esimerkki segregaatiosta trans- ja muunsukupuolisten kohdalla on, että he usein välttävät miesenemmistöisiä aloja.

”Trans- ja muunsukupuolisten opiskelijoiden kokemuksia leimaa tunnistamatta jääminen, eli heitä ei aina tunnisteta ja arvosteta omana itsenään”, Tanhua kertoo.

Tämä vaikuttaa myös ammatinvalintaan ja opiskeluun, sillä ne tilanteet, joissa kohtaa arvostusta omana itsenään, muodostuvat hyvin tärkeiksi.

Myös maahanmuuttajiin liitetyt mielikuvat ovat täynnä stereotypioita. Tanhua tuo esiin, että yksi esimerkki stereotyyppisestä yleistyksestä on väite siitä, että ammattikoulu sopii maahanmuuttajille.

”Näiden tavallaan positiivisten diskurssien negatiivinen puoli on, että lukio ja yliopisto ikään kuin määrittyvät epäsopiviksi. Käsitykset siitä, ketä pidetään maahanmuuttajana, heijastavat myös rodullistamista, ja syrjintä voi kätkeytyä kielitaitoa korostavan puheen taakse”, Tanhua lisää.

Voit lukea lehdistötiedotteen myös englanniksi ja ruotsiksi.

Väitös Hankenilla

Inkeri Tanhua väitteli 22.5.2026, Kauppakorkeakoulu Hanken, Arkadiankatu 22, Helsinki.

Vastaväittäjä: Professori Sara Louise Muhr, Copenhagen Business School

Kustos: Professori Janne Tienari, Kauppakorkeakoulu Hanken

Lue lisää väitöskirjasta suomeksi

Kirjoitin väitöskirjasta suomeksi blogitekstin Ami-säätiölle, joka on yksi väitöskirjani rahoittajista. Ami-säätiön blogin voi lukea täältä: https://ami.fi/uutiset/vaitostutkimus-ammatillisen-segregaation-uusiutumisesta/

Olen kirjoittanut kahdesta väitöskirjani artikkelista suomenkieliset blogitekstit, ja kirjoitan kolmannestakin pian väitöksen jälkeen. Blogitekstit löytää seuraavasti:

Artikkelin 1 blogi: Tekniikan alat sukupuolittuvat uusin tavoin

Artikkelin 2 blogi: Miltä tuntuu, kun ei tule tunnistetuksi? Trans- ja muunsukupuolisten kokemuksia

Artikkelin 3 blogi: Miksi puhe kielitaidosta voi rodullistaa?

Väitöskirjan ja alkuperäiset artikkelit löytää täältä

Väitöskirja on ns. artikkeliväitöskirja, eli se koostuu väitöskirjan esittelevästä johdantoesseestä, sekä kolmesta tutkimusartikkelista. Kaikki artikkelit on nyt julkaistu ja ne löytyvät myös suoraan ne julkaisseista lehdistä.

Väitöskirjan johdantoesseen, sekä sen julkaisun aikaan julkaistut artikkelit voi lukea täältä: Tanhua (2026) (Re)producing occupational segregation: Discourses and experiences of exclusion in vocational education, Doctoral dissertation, Hanken School of Economics

Artikkelin 1 tekniikan alojen sukupuolittumisesta voit lukea myös täältä: Tanhua (2023) The gendering of technology education: minority ethnic students’ experiences of a women-dominated vocational dental technology programme, NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research, 31:3, 264–278.

Artikkelin 2 trans- ja muunsukupuolisten opiskelijoiden kokemuksista voit lukea täältä: Tanhua (2026) Trans and nonbinary students’ experiences of unrecognition: What can teacher allies do better? Organization, 00:00, 1–22.

Artikkelin 3 rodullistavista diskursseista voit lukea täältä: Tanhua (2025) Racialised discourses on migrants and language skills in Finnish vocational education, Journal of Vocational Education & Training, 00:00, 1–18.

Rahoitus

Kiitos väitöskirjatyötäni tukeneille säätiöille: Ami-säätiö, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Hankenin säätiö, Liikesivistysrahasto ja Marcus Wallenbergin säätiö. Lisäksi kiitos Euroopan sosiaalirahaston rahoittamalle SEGLI-hankkeelle, jonka osana toteutin haastattelut.

Ammattikoulussa haastattelemani opiskelijat ja opettajat puhuivat paljon kielitaidosta ja sen merkityksestä koulutusvalintoja tehdessä. Joskus kielitaidosta puhumisen taakse kuitenkin kätkeytyi muutakin, kuten rodullistamista eli henkilön oletettuun rotuun liittyviä käsityksiä. Lue lisää juuri julkaistusta artikkelistani Racialised discourses on migrants and language skills in Finnish vocational education, sekä tästä blogitekstistä!

Puhe kielitaidosta voi kätkeä taakseen rasismia

Puhe kielitaidosta on usein keskiössä, kun puhutaan ”maahanmuuttajien” koulutusvalinnoista. Vaikka kielitaito on hyvin tärkeää, voi puheen taakse käytkeytyä muutakin. Puhe ”maahanmuuttajien kielitaidosta” voi olla rodullistavaa ja sen avulla voidaan esimerkiksi puolustella rasistisia, syrjiviä käytäntöjä (ks. lisää Rosa and Flores 2017: raciolinguistic perspectives).

Rodullistamisella tarkoitetaan sitä, että teemme usein automaattisesti jonkinlaisia oletuksia toisen ihmisen ”rodusta”. Esimerkiksi haastattelemani opiskelijat kategorisoivat toisiaan ”maahanmuuttajiksi” ja ”suomalaisiksi” perustuen toistensa ihonväriin, pukeutumiseen, puhetapaan tai siihen, milloin ja mistä toinen oli muuttanut Suomeen. Näin rodusta ei puhuttu ääneen, mutta rotuun ja etnisyyteen liittyvät seikat kuitenkin vaikuttivat siihen, miten kukin nähtiin. Myös opettajat käyttivät samoja kategorisointeja.

Tämäntyyppinen rodullistaminen on hyvin arkista, eikä sitä useinkaan voi estää, sillä se tapahtuu mielessämme automaattisesti. Tärkeämpää onkin analysoida, miten rodullistaminen esimerkiksi koulussa tapahtuu, kuinka se vaikuttaa, sekä muuttaa syrjintää aiheuttavia käytäntöjä ja oletuksia.

Nejä rodullistavaa diskurssia ammattikoulussa

Identifioin artikkelissa nejä diskurssia kielitaidosta ja maahanmuuttajuudesta. Näistä diskursseista kolme ensimmäistä kannustavat opiskelemaan ammattikoulussa, mutta ovat silti myös omalla tavallaan rodullistavia. Neljäs diskurssi eli puhe erittäin korkean tason kielitaidosta on epäkannustava ja syrjivä.

Ensimmäinen ammatilliseen koulutukseen kannustava diskurssi määrittelee ammatillisen koulutuksen ”maahanmuuttajille sopivana”. Sopivuudelle ei kuitenkaan löydy perusteita näin yleisellä tasolla ja diskurssin negatiivinen puoli on, että lukio ja yliopisto ikään kuin määrittyvät epäsopiviksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että esimerkiksi suomen kieltä olisi helpompi oppia ammattikoulussa kuin lukiossa.

Toinen diskurssi idealisoi ”työteliäitä maahanmuuttajia”. Vaikka tälläinen puhe kuulostaa pinnalta positiiviselta, se kuitenkin sisältää oletuksen siitä, että maahanmuuttajiksi määriteltyjen ihmisten tulee olla erityisen mallikelpoisia saadakseen töitä. Opiskelijoiden kanssa keskusteltaessa kävikin ilmi, että erityinen työteliäisyys liittyy usein tilanteeseen, eikä ole niinkään yksilön ominaisuus.

Kolmannen diskurssin mukaan työllistymiseen tarvitaan ”riittävä suomen kielen taito”. Tämä diskurssi kannustaa oppimaan suomea. Haastattelemallani kone- ja tuotantotekniikan luokalla työssäoppimispaikkojen löytyminen ja työssä pärjääminen myös näyttivät väitteen todeksi. Opettajat olivat ylpeitä siitä, että heidän opiskelijansa osaavat ”ammatilliset taidot”, vaikka kielitaidossa joillain olisikin parantamisen varaa, näin ollen erottaen nämä eri taidot toisistaan.

Hammastekniikan luokalla puhe kielitaidosta oli toisenlaista. Suomen kielen osaamisen standardit kuvattiin toisinaan niin korkeiksi, että niiden oppiminen kuulosti lähes mahdottomalta. Opiskelijat myös kertoivat näkevänsä syrjintää kielitaitopuheen takana.

Mitä uutta tässä on?

Artikkeli tarjoaa esimerkin siitä, kuinka rodullistaminen tapahtuu ammattikoulun arjessa, ja kuinka rodullistava puhe voi ohjata koulutus- ja ammattivalintoja. Aiempaa tutkimusta rodullistavasta puheesta ammattilisessa koulutuksessa on vähän verrattuna peruskoulua ja yliopistoja koskevaan tutkimukseen. Kuitenkin ammattikoulu on erityinen konteksti esimerkiksi siksi, että se linkittyy muita koulutusasteita kiinteämmin työelämään. Tämä artikkeli vahvistaa keskustelua rodullistamisesta nimenomaan ammatillista koulutusta koskevassa kirjallisuudessa.

Diskurssi ammattikoulusta sopivana ja ”realistisena valintana maahanmuuttajille” on tullut esille aiemmassakin tutkimuksessa (ks. esim. Tuuli, Brunila ja Lahelma 2019). Tämä tutkimus tuo kuitenkin esille, että puhe sopivasta valinnasta voi olla harhaanjohtava: osa ammateista, joihin ammattikoulusta valmistutaan, saattaa olla ”suljettuja ammatteja”, joihin maahanmuuttajiksi nähtyjä henkilöitä ei juuri rekrytoida.

Artikkeli tuo esille myös sen, että puhe kielitaidosta voi olla hyvin erilaista eri koulutusohjelmien välillä. Erot liittyvät esimerkiksi eri teollisuudenaloilla oleviin käsityksiin siitä, kenet pitäisi työllistää ensin. Erot liittyvät myös taloudellisiin suhdanteisiin ja yritysten kokoon, sekä siihen, toimitaanko ammatissa yleensä julkisella vai yksityisellä sektorilla.

Käytännön merkitys

Rasismin peittäminen esimerkiksi kielitaidosta puhumisen taakse ei auta ratkaisemaan ongelmaa, vaan pelkästään piilottamaan sen. Kun syrjinnästä ja sen seurauksista voi keskustella esimerkiksi ammatinvalinnan ohjauksessa tai ammattiin opiskellessa, opiskelijat voivat lähteä avoimesti pohtimaan omia ratkaisujaan, eikä heidän tarvitse huomata ajautumistaan umpikujaan vasta valmistumisen jälkeen. Ammattikouluissa tarvitaankin enemmän työkaluja ja pedagogiikkaa rasismista keskusteluun ja anti-rasististen käytäntöjen juurruttamiseen.

Opettajakunnan moninaistumisesta olisi myös hyötyä, sillä näin opiskelijat saisivat paremmin itseään vastaavia esikuvia opettajista. Lisäksi tutkimus tuo esille sen, että pitää löytää lisää keinoja puuttua työpaikoilla tapahtuvaan syrjintään esimerkiksi rekrytoinnissa. Etenkin pienet yritykset saattavat tarvita tässä muita enemmän tukea.

Tutkimuksen toteutus

Haastattelin artikkelia varten hammastekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita ammattikoulussa. Haastateltaviksi valikoitui kummankin aineen osalta yksi luokka, josta haastattelin kaikki haastatteluun haluavat opiskelijat. Haastatelluista hammastekniikan opiskelijoista 9/11 ja kone- ja tuotantotekniikan opiskeljoista 9/12 oli muuttanut Suomeen aikuisena tai teini-iässä. Lisäksi haastattelin samojen aineiden opettajia, yhteensä kolmea opettajaa.

Lisätietoa

Lue tämän blogitekstin pohjana oleva artikkeli kokonaisuudessaan:

Tanhua, Inkeri (2025) Racialised discourses on migrants and language skills in Finnish vocational education. Journal of Vocational Education and Training, published online 2025. https://doi.org/10.1080/13636820.2025.2543591

Tutustu muuhun ammattilisen koulutuksen tutkimukseen rodullistamisesta ja maahanmuuttajuudesta:

Mustonen, Sanna (2021) “I’ll Always Have Black Hair”–Challenging Raciolinguistic Ideologies in Finnish Schools. Nordic Journal of Studies in Educational Policy 7 (3): 159–168. https://doi.org/10.1080/20020317.2021.2000093

Nazir, Mohammed Bilal (2023) Choosing Vocational Courses: Why Twelve British Pakistani Males Selected Vocational Courses at the Age of 16. Journal of Vocational Education and Training, published online 2023. https://doi.org/10.1080/13636820.2023.2248626

Puranen, Pauliina (2025) Vocational Educators Navigating Raciolinguistic Ideologies in Finnish Vocational Education. Journal of Language, Identity and Education, published online 2025. https://doi.org/10.1080/15348458.2025.2539809

Kurki, Tuuli, Kristiina Brunila, and Elina Lahelma (2019) Constituting Immigrant Care Workers Through Gendering and Racialising Practices in Education. Nordic Journal of Migration Research 9 (3): 329. https://doi.org/10.2478/njmr-2019-0009

Tanhua, Inkeri (2023) The gendering of technology education: minority ethnic students’ experiences of a women-dominated vocational dental technology programme. NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research, 31(3), 264–278. https://doi.org/10.1080/08038740.2022.2131908